Tietoa asiakkaillemme koskien Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkintaa isännöintialasta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että Isännöintiliitto ja isännöintialan yritykset olisivat syyllistyneet kilpailua rajoittaviin menettelyihin ja muodostaneet yhteisymmärryksen hinnoista vuosina 2014–2017. KKV jätti asiasta oman esityksensä markkinaoikeudelle 10.2.2021. Retta toimittaa maaliskuussa oman vastauksensa markkinaoikeudelle. Lopullisen päätöksen asiasta tekee markkinaoikeus.

Retta pitää KKV:n tulkintaa siitä, että yritykset olisivat syyllistyneet kilpailua rajoittaviin menettelyihin ja muodostaneet yhteisymmärryksen hinnoista vuosina 2014–2017 virheellisenä. Retta Isännöinti on aina tehnyt hinnoittelupäätöksensä itsenäisesti, emmekä ole sopineet hinnoista muiden toimijoiden kanssa.

KKV:n esitys sekä sitä seurannut mediakeskustelu ovat herättäneet paljon kysymyksiä asiakkaissamme. Siksi olemme koonneet tälle sivulle ajantasaista tietoa asiasta.

1. Retta on yksi yrityksistä, jotka KKV:n mukaan ovat syyllistyneet hintakartelliin. Mistä tässä on kyse?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tutkinut, ovatko Isännöintiliitto sekä liiton hallituksessa vuosina 2014-2017 mukana olleet yritykset syyllistyneet kilpailua rajoittavaan toimintaan. Retta Isännöinnillä on ollut edustaja Isännöintiliiton hallituksessa kyseisinä vuosina ja tästä syystä olemme tutkinnan piirissä.

Pidämme KKV:n esityksen tulkintaa virheellisenä, sillä emme ole koskaan sopineet hinnoista muiden toimijoiden kanssa. Mielestämme Isännöintiliiton silloisen hallituksen keskustelut ja viestintä on ollut ajattelematonta ja huolimatonta. Liiton viestintä tai liiton hallituksessa käydyt keskustelut eivät ole kuitenkaan millään tavalla vaikuttaneet Retta Isännöinnin hinnoittelupäätöksiin, jotka olemme aina tehneet täysin itsenäisesti.

2. Mistä taloyhtiön isännöinnin kokonaisveloitus muodostuu?

Taloyhtiön kokonaisveloitus muodostuu kuukausittaisesta veloituksesta sekä sen lisäksi sovituista erillislaskutettavista palveluista. Tämä jako perustuu Rettan ja asiakkaan sopimukseen, joka noudattaa Kiinteistöliiton suosittelemaa tehtäväluetteloa. Erillisveloituksista Retta on aina avoimesti julkaissut hinnaston laajamittaisena ja läpinäkyvänä. Taloyhtiön kokonaisveloitus muodostuu sovittujen palveluiden ja erikseen veloitettavien tehtävien kokonaiskäytön mukaan.

3. Miten Retta Isännöinnin hinnoittelu on kehittynyt eri vuosina?

Alla olevassa taulukossa olemme avanneet hinnankorotustietomme vuosilta 2014–2020. Taulukosta käy ilmi, etteivät hinnankorotukset KKV:n esittämältä selvitysajalta tai sen jälkeen poikkea millään tavalla normaaleista hinnankorotuksista.

KKV:n esityksen mukaan väitetty hintakilpailun rajoittaminen alkoi keväällä 2014 ja jatkui vuoden 2017 alkupuolelle saakka, joten sen vaikutukset näkyisivät Rettan hinnoittelussa vuodesta 2015 alkaen, päättyen vuoteen 2017.

Keskimääräiset vuosittaiset hinnankorotukset vuosina 2014–2020 ovat olleet alla olevan taulukon mukaiset:

Veloitukset 2014 - 2020

Vastaavana ajankohtana (2014 –2019) kiinteistöalan palkat nousivat vuosittain keskimäärin 2,8 % (Lähde: EK). Palkkakustannukset ovat meille merkittävä kustannuserä; noin 64 % yhtiön liikevaihdosta.

Vastaavana ajankohtana yhtiön muiden kustannuserien (kuten vuokrat, IT-kustannukset) nousu on nostanut yhtiömme kustannustasoa.

4. Miten voin saada tietoa oman taloyhtiöni veloituksista ja hinnankorotuksista?

Taloyhtiön hallitus saa tietoa oman taloyhtiönsä veloituksista ja hinnankorotuksista omalta isännöitsijältään ja OmaRetta-palvelusta, jossa As Oy:n talouslukuja pystyy tarkastelemaan tili- ja pääkirjaselitetasolla. Isännöitsijä käy As Oy:n hallituksen kanssa läpi talouden raportoinnin avoimesti ja perinpohjaisesti hallituksen niin toivoessa.

5. Mikä on Retta Isännöinnin markkinaosuus isännöintimarkkinoilla?

Retta Isännöinnillä on noin 10 % markkinaosuus isännöinnistä Suomessa.

6. Rettalle esitetään selvästi korkeampaa seuraamusmaksua kuin muille tutkinnan kohteena olleille toimijoille. Mistä tämä johtuu?

KKV pitää esityksessään kaikkia selvityksen piirissä olevia toimijoita yhtä syyllisinä, eikä seuraamusmaksun suuruus kerro kunkin toimijan väitetyn rikkeen suuruudesta. Ero seuraamusmaksujen suuruuksissa johtuu siitä, että seuraamusmaksu perustuu yrityksen liikevaihtoon. KKV esittää toimijoille maksimirangaistusta, joka on 10 % kunkin yrityksen liikevaihdosta. Retta Isännöinnin kohdalla KKV käyttää seuraamusmaksun perusteena koko Retta Group -konsernin liikevaihtoa eikä vain Retta Isännöinnin liikevaihtoa. Jos KKV olisi ottanut esitetyn seuraamusmaksun määräytymisperusteeksi isännöintiliiketoiminnan liikevaihdon koko konsernin liikevaihdon sijaan, Rettalle esitetyn sakon määrä olisi nyt esitetyn 15 miljoonan euron sijasta noin 4 miljoonaa euroa.