Opas: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous

Yhtiökokouksen järjestäminen

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Osakkaan oikeudet yhtiökokouksessa

Osakkaalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Jotta asia voidaan esitellä, se täytyy toimittaa kirjallisesti riittävän ajoissa taloyhtiön hallitukselle. Käytännössä asian voi pyytää käsiteltäväksi vapaamuotoisesti ennen hallituksen kokousta, jossa yhtiökokouksen asialista päätetään. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asia on esitettävä hallitukselle viimeistään viikkoa ennen aikaisinta mahdollista yhtiökokouskutsun lähettämisajankohtaa. Yhtiökokouskutsun saa lähettää aikaisintaan kaksi kuukautta ennen kokousta.

Yhtiökokouksessa esitettävät ja päätettävät asiat

Lakisääteiset esitettävät asiat

Varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä toiminnantarkastuskertomus. Lain mukaan hallituksen on esitettävä yhtiökokoukselle sellaiset suuret taloyhtiön remontit ja muutostyöt seuraavan viiden vuoden ajalle, joilla on merkittävästi vaikutusta asumiseen, vastikkeisiin tai muihin kustannuksiin. Hallitus antaa kirjallisen selvityksen merkittävistä taloyhtiössä tehdyistä kunnossapito- ja muutostöistä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävät asiat:

  • tilinpäätöksen vahvistaminen
  • taseen osoittaman voiton käyttäminen
  • vastuuvapauden myöntäminen hallituksen
  • jäsenille ja isännöitsijälle
  • talousarvio ja yhtiövastikkeen suuruus
  • hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja
  • toiminnantarkastajan valinta
  • muut yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle
  • yhtiökokoukselle kuuluvat asiat

Kokouksen asiakirjat

Hallitus on hyväksynyt yhtiökokoukselle esiteltäväksi isännöitsijän tilinpäätösehdotuksen.

Tilinpäätökseen kuuluvat:

  • toimintakertomus
  • tilintarkastuskertomus ja
  • toiminnantarkastuskertomus
  • tuloslaskelma
  • tase, jossa mukana liitetiedot, talousarviovertailut ja jälkilaskelmat

Talousarvio on käytännössä taloyhtiön budjetti. Yhtiökokouksessa käsitellään talousarvioesitys, johon kuuluvat ainakin kiinteistön hoitokulut ja tuotot, rahoitustuotot ja -kulut, edellisen tilikauden yli- ja alijäämät sekä vertailuluvut edelliseltä tilikaudelta.

Yleensä yhtiövastikkeen suuruudesta ja perimisestä päätetään yhtiökokouksessa. Samassa yhteydessä yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen tarvittaessa perimään ylimääräisen vastikkeen, jos huomataan, että se on tarpeellista taloyhtiön kulujen kattamiseksi.

Taloyhtiön hallituksen tulee asunto-osakeyhtiölain mukaan esittää vuosittain yhtiökokouksessa kirjallinen kunnossapitotarveselvitys seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvityksellä ei ole määrämuotoa. Se toimii pohjana keskustelulle yhtiövastikkeisiin vaikuttavista kunnossapitotarpeista. Varsinaisia päätöksiä ei vielä selvityksen pohjalta tehdä.

Mistä saan tietoa kokouksesta ja asiakirjoista?

Hallituksen päätösehdotukset sekä viimeinen tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja toimintakertomus on oltava vähintään kahta viikkoa ennen kokousta nähtävillä kutsussa mainitussa paikassa sekä lähetettävissä välittömästi niitä pyytävälle osakkaalle. Suositeltavaa on, että kokousmateriaali toimitetaan kaikille osakkaille kutsun mukana liitteinä.

Taloyhtiön yhtiökokous

Asiakohtien käsittely ja päätöksenteko

Roolit ja vastuut

Yleensä hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa sekä pöytäkirjantarkastajat. Isännöitsijä toimii yleensä sihteerinä.

Kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa esityslistan mukaisesti käsiteltävän asian ja antaa sen esiteltäväksi tietylle henkilölle, joka usein on isännöitsijä tai hallituksen jäsen. Esittelijä kertoo myös hallituksen päätösehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja jakaa halukkaille puheenvuoroja, joissa on mahdollista kysyä lisätietoja, pyytää esityksen hylkäämistä, lykkäämistä tai kannattaa sitä. Myös muutosesityksen tekeminen on mahdollista. Puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja, kunnes asia on saatu käsiteltyä.

Puheenjohtaja päättää keskustelun. Mikäli kaikki ovat olleet yksimielisiä, voidaan asia todeta päätetyksi. Erimielisyystapauksissa siirrytään äänestämään. Ääntenlaskijat laskevat äänet, minkä jälkeen puheenjohtaja julistaa asian päätetyksi. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan esityslistan asiaan.

Kun kaikki esityslistan asiat on käsitelty loppuun, on mahdollista vielä nostaa esille keskusteluasioita. Keskusteluasioista ei voi kuitenkaan tehdä päätöksiä. Keskustelun lopuksi puheenjohtaja päättää kokouksen. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan osakkaiden nähtäväksi viimeistään kuukauden kuluttua yhtiökokouksesta. Useimmiten pöytäkirja lähetetään osakkaille postitse, sähköpostitse tai muulla sähköisellä tiedonsiirrolla.

Taloyhtiön hallituksen valinta

Taloyhtiön hallitus valitaan yhtiökokouksessa ja siihen kuuluu tavallisesti 3–5 henkilöä. Hallitus kokoontuu isännöitsijän johdolla noin neljä kertaa vuodessa. Hallitukseen voi kuulua kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa tai vajaavaltainen eli holhottavaksi julistettu. Myös vuokralainen tai sijoittajaosakas voi olla hallituksen jäsen.

Erityistä koulutusta tai osaamista hallitustehtävissä ei tarvita. Tärkeintä on olla kiinnostunut taloyhtiön asioista, kuten asumismukavuudesta ja kiinteistön arvon ylläpidosta. Hallituksella on taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus sekä vastuu huolehtia yhtiön

hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Taloyhtiön hallitus ei kuitenkaan saa tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Suuremmat päätökset tehdään aina yhtiökokouksessa.

Milloin tarvitaan ylimääräinen yhtiökokous?

Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään tavallisesti silloin, jos yhtiöjärjestys niin määrää tai silloin jos yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Useimmiten ylimääräinen yhtiökokous järjestetään, kun varsinaisen yhtiökokouksen agendalla on runsaasti asioita, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan pitää tai on hallituksen näkemyksen mukaan syytä päättää yhtiökokouksessa. Näitä asioita ovat esimerkiksi suuremmat remontit, kuten putki- tai julkisivuremontti tai taloyhtiön kannalta merkittävät hankinnat.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös silloin, jos tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaatii sitä asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Myös osakkaat voivat kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, jos osakkailla on yhteensä 1/10 tai yhtiöjärjestyksessä määritelty tätä pienempi osa kaikista osakkeista.

Yhtiökokouksen sanastoa