{{ result.type_rendered }}
Miten taloyhtiön jätepisteestä saadaan toimiva ja minkälaiset asiat jätehuollossa aiheuttavat ongelmia? Entä miten jätehuoltokustannuksiin voi vaikuttaa?
Jätelaki velvoittaa taloyhtiöitä keräämään jätteet, mutta tarkemmat lajittelua koskevat jätehuoltomääräykset ovat aina kunta- tai aluekohtaisia. Taloyhtiö huolehtii kiinteistön jätehuollon järjestämisestä, jätehuoltosopimuksesta jätekeräysyhtiön kanssa sekä tarvittavista jätetiloista ja keräysastioista. Käytännössä siis hallitus ja isännöitsijä vastaavat, että taloyhtiön jätehuolto toimii.
Jotta taloyhtiön jätehuolto olisi mahdollisimman toimivaa, tarvitaan sopiva tila tai paikka ja riittävästi astioita, joiden keräyskapasiteetti on mitoitettu asuntoyhtiön koon mukaan. Kunnan tai alueen lajitteluvaatimukset määrittelevät sen, minkälaisia keräysastioita yhtiön jätepisteeltä tulee löytyä.
Jätteiden keräyspiste kannattaa sijoittaa niin, että sinne on helppo ja turvallista kulkea. Erityisesti talviaikaan tulee huolehtia siitä, että jätepisteelle tai -katokseen on esteetön kulku. Myös jätekeräysauton on päästävä jätepisteelle helposti. Jätehuoneen riittävä valaistus on myös tärkeää huomioida. Ja mikäli jätepiste on osana asuinrakennusta tai autotallia, tulee tilan olla lukittava, jotta mahdollinen ilkivalta ja tuhopoltot voidaan estää. Lisäksi on huolehdittava, että haittaeläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin. Myös lajitteluohjeet on hyvä pitää jätepisteessä esillä. Näin roskat päätyvät oikeisiin keräysastioihin
Taloyhtiön jätehuolto aiheuttaa toisinaan myös ongelmia. Erityisesti lajittelu puhuttaa: toinen heittää kaikki roskansa sekajätteeseen, kun toinen lajittelee huolella kaiken lasista muoviin. Jätteitä päätyy myös vääriin keräysastioihin, kun esimerkiksi keräyspaperi sekoittuukin keräyskartonkiin. Kun jätteet lajitellaan oikein, on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä; sekajäte kun on kaikista kallein jätelaji. Mahdollisimman huolellinen jätteiden lajittelu aikaansaa siis selvää säästöä taloyhtiön jätehuoltokustannuksiin.
Jätepisteelle saattaa kerääntyä myös sinne kuulumatonta tavaraa. Elektroniikka- ja sähkölaitteet, huonekalut ja rakennustarvikkeet kuten maalit tulee toimittaa suoraan jäteasemalle. Jätepisteelle kuulumattomat tavarat nostavat taloyhtiön jätehuoltokustannuksia, sillä niiden keräilystä peritään erillinen maksu.
Jätehuoltokustannuksiin voi vaikuttaa myös mitoittamalla tyhjennysvälit oikein – liian tiiviisti tyhjennettävät vajaat astiat aiheuttavat turhia kustannuksia. Jos jäteastiat ovat jatkuvasti täynnä, kannattaa pohtia, tyhjennetäänkö ne liian harvoin vai ovatko astiat keräyskapasiteetiltaan liian pieniä.
EU:n tiukentuneiden kierrätystavoitteiden mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin. Vuoteen 2030 mennessä kierrätysasteen tulisi nousta 60 prosenttiin ja vuonna 2035 yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää jo 65 % sekä pakkausjätteestä 70 %. Jätelakiin onkin odotettavissa lähivuosina muutoksia, jotta EU:n asettamiin tavoitteisiin päästäisiin. Taloyhtiöille mahdolliset jätelain muutokset saattavat tarkoittaa tiukentuvia säädöksiä esimerkiksi muovin ja metallin keräykseen.
Esimerkiksi Helsingin seudun jätehuoltomääräykset muuttuvat jo vuoden 2021 alusta. Tällöin biojäte, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli tulee kerätä erikseen kiinteistöissä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Taloyhtiöissä kannattaakin varautua hyvissä ajoin siihen, että jäteastiamäärät lisääntyvät, mikä saattaa vaatia muutoksia myös jätehuoneeseen ja muihin keräysjärjestelyihin.
Artikkelin asiantuntijana toimi Retta Isännöinti Oy:n isännöitsijä Olli Rissanen.
