{{ result.type_rendered }}
Vaihtelevien sääolosuhteiden ja eri vuodenaikojen vuoksi kiinteistöjen katot joutuvat Suomessa koetukselle. Kattoremontti onkin yksi taloyhtiön suurimmista remonteista, joka on tehtävä tietyin väliajoin. Katon kuntoa on hyvä tarkkailla säännöllisesti, jottei suuria ongelmia ehtisi kertyä ennen peruskorjaukseen ryhtymistä.
Katon kunto on syytä tarkastaa säännöllisesti, vähintään keväisin ja syksyisin. Tarkastustarve liittyy oleellisesti aina myös kattomateriaaliin. Esimerkiksi kermikatot on hyvä tarkistaa jopa kuukausittain, kun taas jyrkempien peltikattojen osalta riittää tarkastus kevät- ja syyskaudella. Rakennuksen sijainnillakin on väliä: jos ympäristössä on paljon puustoa, kannattaa katon kunto tarkastaa ja rännit puhdistaa useammin.
Erilaisten kattomateriaalien käyttöiästä löytyy viitteellisiä arvioita, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen säännöllisesti tekemää kartoitusta. Katon materiaali vaikuttaa korjaustarpeeseen, sillä esimerkiksi konesaumattu peltikatto on pitkäikäisempi kuin kermikatto. Katon kuntoon vaikuttaa myös se, miten sitä hoidetaan. Säännöllisesti maalattu peltikatto säilyttää kuntonsa paremmin kuin täysin samanlainen, mutta huoltoa vaille jäänyt katto. Viitteelliset käyttöikäarviot eivät anna oikeaa suuntaa varsinkaan silloin, jos katon asennuksessa on jo alkujaan tapahtunut jokin virhe.
Kiinteistöhuolto vastaa siitä, että katto tulee tarkistettua säännöllisesti. Kuntotarkastukseen voi luonnollisesti hyödyntää myös ulkopuolista ammattilaista. Olennaista on, että katon kunnosta on ajantasainen tieto paitsi isännöitsijällä, myös kiinteistön huoltokirjassa. Se auttaa ennakoimaan mahdolliset korjaustarpeet, ja näin peruskorjauksen kilpailuttamiseen voi ryhtyä ennen kuin vakavia ongelmia edes ilmenee.
Kun kattoremontti tulee ajankohtaiseksi, sen toteutuksesta päättää yhtiökokous. Vuosimääräisessä kokouksessa hallitukselle annetaan valtuudet viedä remontin suunnittelua, toteutusta ja rahoituksen järjestämistä eteenpäin. Kilpailutukseen on syytä lähteä hyvissä ajoin, jotta urakan toteutukseenkin päästään ajallaan; samalle keväälle ei siis kannata aikatauluttaa sekä urakan kilpailutusta että toteutusta.
Kattoremontin urakkamallia on hyvä pohtia ennen päätöksentekoa. Kattoremontti voidaan toteuttaa kokonaisurakkana, yhteistoimintaurakkana tai kokonaisvastuurakentamisen urakkana. Kokonaisurakassa tarjoukset pyydetään urakoitsijoilta ennakkoon tehdyn suunnitelmaan pohjautuen ja saatujen urakkatarjouksien perusteella remonttiin valitaan sopiva yhteistyökumppani. Yhteistoimintaurakassa taloyhtiö sen sijaan hankkii ulkopuolisen projektinjohtajan, joka kilpailuttaa sekä suunnittelun että toteutuksen edustaen taloyhtiötä koko urakan ajan. Kokonaisvastuu-urakassa suurin osa vastuusta, eli toteutuksen lisäksi myös teknisen suunnittelun vastuu, on urakoitsijalla.
Olipa urakkamalli mikä hyvänsä, yhtiökokous tekee päätöksen urakoitsijasta ja urakan toteutuksesta. Ennen varsinaisen remontin alkua voidaan pitää myös tiedotustilaisuus, jossa isännöitsijän ja hallituksen lisäksi paikalla ovat urakoitsijan edustaja ja urakan valvoja. Kattoremontin aikanakin isännöitsijällä on merkittävä rooli nimenomaan tiedottamisessa. Isännöitsijä osallistuu myös työmaakokouksiin ja -kierroksiin, huolehtii vakuutusturvasta ja rakennusaikaisesta vakuudesta ja kustannusten seurannasta.
Kun remonttitöihin sitten päästään, voi urakan aikana tulla eteen yllätyksiä: kiinteistön yläpohjasta löytyy ongelmia tai esiin nousee eriasteisia vesivaurioita. Siksi onkin tärkeää, että kattoremontin urakkasopimuksessa lisätyöt on hinnoiteltu etukäteen ja ettei ongelmatilanteiden selvittelyä jätetä saneerauksen jälkeiseen aikaan. Päätökset lisätoimenpiteistä tehdään kuitenkin aina erikseen.
Artikkelia varten on haastateltu Retta Isännöinti Oy:n yksikönjohtaja Pekka Aunulaa.
