Parvekelasitus tuo asumismukavuutta – Mutta kuka lasitukset maksaa ja miten niistä päätetään?

Parvekelasitus lisää parvekkeen käyttömukavuutta ja suojaa rakennusta tuoden säästöjä yhtiön huolto- ja lämmityskuluihin. Kuka päättää taloyhtiön parvekkeiden lasituksista? Voiko osakas asennuttaa parvekelasit omakustanteisesti? Entä kuka vastaa lasien kunnossapidosta? 

Parvekkeen lasitus on muutostyö, joka vaatii erilliset luvat 

Jos osakas haluaa asennuttaa parvekelasituksen itse, on ensin selvitettävä, onko lasituksen asentaminen ylipäätään mahdollista. Parvekelasitus on osakkaan muutostyö, johon tulee hakea taloyhtiön erillinen lupa. Parvekelasitus vaikuttaa taloyhtiön julkisivun lisäksi myös ympäristön yleisnäkymään. Siksi taloyhtiön muutostyöluvan lisäksi vaaditaan myös rakennusviranomaisen lupa. Voi esimerkiksi olla, että alueen rakennusvirasto on määrännyt rakennuksen suojeltavaksi tai määritellyt, että talon parvekemallien vuoksi lasitus ei ole mahdollinen. Voi myös olla, että taloyhtiössä on tehty periaatepäätös, jonka mukaan esimerkiksi arvokkaan miljöön säilyttämiseksi yhtiöön ei asenneta parvekelaseja.

Rakennuslupaa ja toimenpidelupaa parvekelasituksille hakee aina kiinteistön omistaja tai omistajan valtuuttama henkilö. Kaikki toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset maksaa muutostyölupaa pyytänyt osakas. Rakennusvirastolta lupaa haetaan taloyhtiökohtaisesti. Jos toimenpidelupa myönnetään yhteen huoneistoon, on se yleensä voimassa kaikkiin muihinkin yhtiön huoneistoihin. 

Retta Isännöinnin asiakkaat voivat tarkistaa parvekelasituksen mahdollisuuden yhtiökohtaisesta kunnossapito- ja muutostyöohjeesta, joka on laadittu jokaiselle asiakasyhtiölle erikseen. Ohjeistukseen on kirjattu kaikki tyypillisimmät muutostyöprosessit niin, että asukas voi tarkistaa suoraan dokumentista, miten esimerkiksi parvekelasitusten kanssa kyseisessä yhtiössä toimitaan.  

Taloyhtiön parvekelasituksista päätetään yhtiökokouksessa

Uudiskohteisiin asennetaan parvekelasitukset pääsääntöisesti aina. Vanhemmissa taloyhtiöissä lasitukset tulevat ajankohtaiseksi yleensä esimerkiksi julkisivu- tai parvekeremontin yhteydessä. Päätös parvekkeen lasituksesta tehdään aina yhtiökokouksessa, joten esimerkiksi taloyhtiön hallitus ei voi yksin päättää lasituksista. Lasituspäätökseen tarvitaan yhtiökokouksen yksinkertainen äänienemmistö.  

Taloyhtiö voi tehdä parvekelasitushankinnan myös ilman, että samalla tehdään muuta remonttia. Jos tällaisessa tilanteessa taloyhtiössä on huoneistoja, joihin parvekelasitukset on hankittu osakkaan toimesta jo aiemmin, ei yhtiö voi määrätä muita osakkaita tekemään parvekelasihankintoja. Parvekelasitukset voidaan sen sijaan hankkia kaikille tai vielä lasittamattomille parvekkeille yhtiön toimesta, mikäli yhtiökokouksessa näin päätetään. Tällöin selvitetään, voidaanko osakasomisteisia lasituksia hyödyntää ja miten ne huomioidaan kustannuksissa. Jos jo olemassa olevat lasit jäävät paikoilleen, yleensä niille arvioidaan jäljellä oleva käyttöikä, jolloin parvekelasien omistajat saavat kompensaatiota yhteisistä kustannuksista. Lain mukaan kompensaatiota ei lasketa hankintakustannuksista, vaan yhtiön saamasta säästöstä. Kompensaatiota saavat osakkaat eivät yleensä vapaudu kokonaan kustannuksiin osallistumisesta. 

Jos taloyhtiöön asennetaan parvekelasitus, kaikki osallistuvat kustannuksiin

Jos taloyhtiön parvekkeet päätetään lasittaa, kaikki osakkaat ovat yhtä lailla maksuvelvollisia. Myös osakkaat, joilla ei ole parveketta osallistuvat kustannuksiin. Tämä johtuu siitä, että parvekelasit tuovat taloyhtiölle selvää kunnossapitohyötyä, josta myös parvekkeettomat osakkaat hyötyvät pitkällä aikavälillä, kun rahaa säästyy yhtiön huolto -ja lämmityskuluissa.  

Osakas voi myös kieltäytyä parvekelasituksista, mutta vain jos siitä ei aiheudu haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle. Kieltäytymällä ei kuitenkaan voi kiertää maksuvelvollisuutta – vaikka osakas kieltäytyisi lasituksista, on hänen siitä huolimatta osallistuttava hankintakustannuksiin. On myös huomioitava, että kieltäydyttyään osakas ei voi enää jälkikäteen vaatia yhtiötä kustantamaan parvekkeelleen lasitusta. Ei myöskään siinä tapauksessa, että asunnon omistaja myöhemmin vaihtuu ja uusi osakas olisikin halukas lasitukseen.

Parvekelasitukset on huollettava säännöllisesti

Pääsääntöisesti parvekelasien kunnossapitovastuu kuuluu sille, joka lasit on hankkinut. Mikäli osakas on itse asennuttanut lasituksen muutostyönään, on hän myös vastuussa sen kunnossapidosta. Jos taloyhtiö on päättänyt parvekelasituksista, tulee yhtiön myös huolehtia lasien säännöllisistä huoltotoimenpiteistä.  

Parvekelasitukset on hyvä huoltaa viiden–seitsemän vuoden välein. Lasien säännöllisellä huollolla taataan ennen kaikkea niiden käyttöturvallisuus. Huollon yhteydessä lasitusten kiinnitykset ja toimintamekanismit tarkistetaan ja kuluvat osat vaihdetaan tarvittaessa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että parvekelasien puhtaanapito on aina osakkaan vastuulla. Lisäksi asukkaan vastuulla on informoida kunnossapitovastuullista mahdollisista vioista.  

Artikkelin asiantuntijana toimi Retta Isännöinti Oy:n isännöitsijä Petri Hyvönen.